Mielenkiintoinen viikko valiokuntakokouksia ja poliittisten ryhmien neuvotteluja takana. Viikon aikana ryhmät pääsivät ensimmäistä kertaa arvioimaan tilannetta Strasbourgin lokakuisen täysistunnon jälkeen. Tuossa täysistunnossa parlamentin äärioikeisto ja äärivasemmisto vihreiden tukemana onnistuivat kaatamaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan kompromissiesityksen. Viikon pohdinnan iso asia oli, miten uutta esitystä rakennetaan. Selväksi kävi, että parlamentin suurin ryhmä, oikeistolainen EPP lähtee seuraavaksi rakentamaan koalitiota äärioikeiston kanssa. Tällä puolestaan voi olla isoja seurauksia koko loppuvaalikauden yhteistyöasetelmiin.
Tässä kirjeessä:
- EPP suuntaa oikealle
- Ilmastotavoitteet vastatuulessa
- Komission vastuuvapauskuulemiset jatkuvat
- Digieuro tulee ottaa käyttöön ripeästi
- Verkkopetosten määrä Suomessa huolestuttavalla tasolla
- Raportit tekoälystä ja taloudellisesta vakaudesta hyväksyttiin
- Sijoittamisen kuluja täytyy saada alas
- Viikonloppu Imatralla
- Alkanut viikko
EPP suuntaa oikealle
Päättyneellä viikolla kävi ilmeiseksi, että parlamentin suurin ryhmä EPP avaa ovet äärioikeiston kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ensimmäisenä merkittävänä asiana on yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan lainsäädännön muuttaminen. Yritysvastuudirektiivin muutokset tulevat käsittelyyn minitäysistunnossa Brysselissä 13.11.
Sosialidemokraatit, keskustalainen Renew ja vihreät olivat aiemmin päässeet yksimielisyyteen yritysvastuudirektiivin maltillisesta uudistamisesta. Kolmen eurooppamyönteisen ryhmän voima ei kuitenkaan riitä enemmistöön, joten nyt jännitetään, mitä ratkaisuja uudesta äärioikeistoyhteistyöstä syntyy. Selvää on, että ympäristön ja työntekijöiden oikeuksien kannalta tulossa on rajuja heikennyksiä.
Suomalaisten yritysten kannalta yritysvastuun takatalvi on huono asia. Suomalaisille yrityksille hyvä yritysvastuu on kilpailuetu ja EU-lainsäädännön edestakainen veivaaminen voi tehdä tyhjäksi paljon tähän mennessä tehtyä työtä.
Ilmastotavoitteet vastatuulessa
Viime viikolla EU-jäsenmaat pääsivät sopuun vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Vaikka jäsenmaat nimellisesti tukevat komission ehdottamaa 90 % päästövähennystavoitetta vuodelle 2040, sisältyy sopimukseen kuitenkin heikennyksiä. 5-10 % tavoitteesta voitaisiin ulkoistaa EU:n ulkopuolelle tehtäviin päästövähennyksiin kansainvälisten ilmastoyksiköiden kautta. Komission alkuperäinen esitys rajoittaa päästöjen ulkoistamisen kolmeen prosenttiin EU-tavoitteesta. Jäsenmaiden sovun hintana oli myös liuta muita myönnytyksiä EU:n jo sovittuun ilmastopolitiikkaan liittyen.
Viime viikolla myös parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE otti komission esitykseen kantaa omassa lausunnossaan. Lausunnon esittelijänä toimi Niels Fuglsang (S&D, Tanska). Valiokunnan linjaukset ovat lähempänä komission alkuperäistä esitystä kuin neuvoston hyväksymä neuvottelukanta, mutta oikeisto-vasemmisto-jako on äänestystuloksessa hyvin ilmeinen.
ITRE-valiokunnan enemmistö tukee 90 % päästövähennystavoitetta. Valiokunta tukee myös komission alkuperäistä esitystä kolmen prosentin rajasta päästövähennysten ulkoistamiselle. Lausunto hyväksyttiin äänin 48 puolesta, 34 vastaan, 6 tyhjää. S&D-ryhmän, keskustan Renew:n, vihreiden ja vasemmistoryhmän mepit äänestivät lausunnon puolesta. Laita- ja äärioikeistoryhmät Euroopan konservatistit ja reformistit, Euroopan patriootit ja Suvereenien kansakuntien Eurooppa sekä sitoutumattomat mepit äänestivät vastaan. Avainroolissa ollut EPP-ryhmä puolestaan oli sisäisesti jakautunut: vastustajia oli hieman enemmän kun puolustajia.
Huomionarvoista on, että ranskalaiset, italialaiset ja espanjalaiset keskustaoikeiston mepit vastustivat ITRE:n lausuntoa. Saksalaiset kristillisdemokraatit puolestaan olivat sisäisesti jakautuneita. Lausunnon puolesta sen sijaan äänestivät muun muassa paikalla olleet hollantilaiset, tanskalaiset, virolaiset ja liettualaiset EPP-mepit. Tämä kuvastaa yhä selvemmäksi käyvää maantieteellistä kuilua Euroopan sisällä. Pohjoisessa halutaan EU:n pysyvän päästövähennysten polulla ja lisää investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin, Keski-Euroopassa ja etelässä puolestaan jarrutetaan.
ITRE-valiokunta antoi kuitenkin selkeän tuen johdonmukaiselle ilmastopolitiikalle, joka on tärkeää EU:n investointiympäristön luetettavuudelle. Eestaas veivaaminen tavoitteiden osalta ei kannusta yrityksiä tekemään miljardi-investointeja esimerkiksi vihreään teräkseen, vetyyn tai muihin innovatiivisiin ratkaisuihin.
Päävastuu ilmastolain käsittelystä on kuitenkin parlamentin ENVI-valiokunnalla, joka äänestää omasta kannastaan myöhemmin tänään. ENVI-valiokunnan esittelijänä toimii ilmastopolitiikkaan erittäin kriittisesti suhtautuvan Patriootit-ryhmän meppi Ondrej Knotek (Tsekki). Asian käsittely jatkunee täysistunnossa loppuviikosta. Parlamentin lopullinen kanta on käytännössä EPP-ryhmän käsissä, koska ilman EPP:n tukea ei parlamentissa ole vaalituloksen matematiikan takia mahdollista saada aikaan järkevää kantaa ilmastopolitiikkaan.
Komission vastuuvapauskuulemiset jatkuvat
Vastuullani on komission varojenkäytön valvonta, sillä neuvottelen komission vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2024 budjetin osalta. Komission vastuuvapauskuulemiset jatkuivat tällä viikolla budjetin valvontavaliokunnassa ja kuultavana oli muun muassa komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen. Otin kuulemisessa esille Suomelle tärkeät Horisontti-ohjelman tutkimus- ja innovointirahat ja niiden käytön periaatteet. Rahoitus on perinteisesti perustunut huippuosaamisen excellence-periaatteeseen ja olimme komissaarin kanssa samaa mieltä siitä, että hankkeita on jatkossakin valittava toiminnan korkeaan laatuun pohjautuen.
Esitin myös kysymyksen siitä, miten voimme helpottaa erityisesti pk-yritysten pääsyä EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen. Vaikka komissio onkin pyrkinyt parantamaan tilannetta, vaikeuttavat monimutkaiset säännöt edelleen pk-yritysten pääsyä EU-rahoitukseen, samalla kun ne johtavat virheisiin tukien hallinnoinnissa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin esitti yhtenä keinona moninaisten raportointivaatimusten yhtenäistämistä pk-yritysten toiminnan sujuvoittamiseksi.
Digieuro tulee ottaa käyttöön ripeästi
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON) oli viime viikolla kiireinen viikko. Digieuro herätti paljon keskustelua, ja etenkin espanjalainen EPP-neuvottelija oli erittäin nihkeä digieuroa kohtaan omassa luonnosraportissaan. Raporttia kritisoitiinkin erittäin raskaasti, koska siinä digieuro nähdään vaihtoehtona vain tapauksessa, jossa pankkien muut vaihtoehdot epäonnistuvat. Tosiasiassa tarvitsemme keskuspankin liikkeellelaskeman digitaalisen valuutan, tai jäämme riippuvaisiksi markkinaehtoisista ratkaisuista. Olemme odottaneet jo kahden vuosikymmenen ajan yksityisen sektorin ratkaisuja, joita ei ole vieläkään ilmestynyt. Tarvitsemme julkisen digieuron mahdollisimman nopeasti.
Digieuro kytkeytyy tässä ajassa vahvasti etenkin EU:n suvereniteettiin ja omavaraisuuteen. Nyt digimaksupalvelumarkkina on käytännössä Visan ja Mastercardin varassa, käyttäjät maksavat niistä korkeita palvelumaksuja, ja koko rahaliikenteen infrastruktuuri on yhdysvaltalaistoimijoiden käsissä. Eurooppa ei voi jatkaa näin, vaan meidän on saatava omat yhteiskunnan kannalta kriittiset toimialat, kuten maksaminen, vahvemmin eurooppalaisiin käsiin.
Verkkopetosten määrä Suomessa huolestuttavalla tasolla
Suomalainen Finanssivalvonta lähetti kirjeen komissaari Virkkuselle korkeista petosmääristä digitaalisilla alustoilla Suomessa. Menetykset petos- ja maksuvälinerikoksista nousivat yli sataan miljoonaan euroon vuonna 2024. Yhteensä Suomessa ilmoitettiin yli 61 100 petos ja maksuvälinerikosta, eli huimat 12,2 % kaikista rikosilmoituksista. Ällistyttäviä lukuja, ja ratkaisu asiaan täytyy löytyä mahdollisimman nopeasti. Etenkin sosiaalisen median alustoilla on tärkeä rooli petosten torjunnassa. Suomessa on luettu jo liian kauan uutisista esimerkiksi julkisuuden henkilöiden identiteettien valjastamisesta rahaan liittyviin huijauksiin, jotka leviävät somessa. Siksi odotankin, että tämä asia otetaan huomioon lopullisissa neuvotteluissa maksupalvelupaketissa.
Raportit tekoälystä ja taloudellisesta vakaudesta hyväksyttiin
Äänestimme ECON:ssa tekoälyraportista sekä raportista taloudellisesta vakaudesta epävarmoina aikoina. Olin neuvotteluvastuussa sosialidemokraattisen ryhmän puolesta molemmista raporteista, jotka hyväksyttiin selvin numeroin. Etenkin taloudellisen vakauden raportissa oli vahvoja poliittisia viestejä. Esimerkiksi pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset, eli ns. non-banks, tunnistetaan merkittäväksi osaksi rahoitusalaa, mutta niiden toimintaan liittyy vahva epävakauttava riski puuttellisesti säänneltyinä. Siksi ehdotamme perinpohjaista rahoituslaitosten toiminnan tarkastusta ja porsaanreikien tukkimista. Non-bankseissa on talletettuna jopa yli 40% eurooppalaisen rahoitusmarkkinan pääomista, joten kyseessä on merkittävä linjaus.
Sijoittamisen kuluja täytyy saada alas
Maanantaina annoin European Capital Markets -instituutin (ECMI) tapahtumassa alkusanat yhdessä EPP-meppi Markus Ferberin kanssa. Tein puheessani huomiot neljästä haasteesta: turvallisuudesta, ilmastosta, kaupasta ja EU:n talouskasvun puutteesta. Keskityin talouskasvuun, ja korostin vahvan säästö- ja investointiunionin tarvetta sekä uusien ideoiden esiin tuomisen merkitystä.
Eurooppalaiset ovat turvallisuushakuisia sijoittajia, ja tässä taloustilanteessa tarvitsemme työkaluja maltillisen riskinoton kannustamiseen, jotta saamme kasvulle vauhtia. Painotin, että jos haluamme kannustaa tavallisia kansalaisia ottamaan riskejä, meidän on varmistettava, että EU:ssa on tarjolla hyvin toimivia sijoitustuotteita, jotka tarjoavat vastinetta rahalle. Tässä yhteydessä on jossain vaiheessa keskusteltava myös sijoitustuotteiden kannustimista, jotka voivat keinotekoisesti nostaa sijoitustuotteiden hintaa sijoittajalle.
Korostin myös vahvan yhteistyön tarvetta S&D:n ja EPP:n välillä, erityisesti valiokunnissa ryhmien koordinaattorien tasolla. Uskon, että näiden kahden ryhmän välinen suhde on hyvin tärkeä Euroopan parlamentissa. Talousvaliokunnassa ryhmiemme yhteistyö toimiikin melko hyvin.
Viikonloppu Imatralla
Pidin lauantaina Imatralla keskustelutilaisuuden yhdessä SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malmin kanssa. Hyvähenkinen keskustelutilaisuus venähti kaksituntiseksi, kun puhuttavaa karjalaiseen tyyliin riitti.
Erityisesti puhetta riitti itärajan taloustilanteesta. Venäläisturistien katoaminen ja paperiteollisuuden rakennemuutokset näkyvät alueen talousluvuissa ja hyvinvoinnissa julmasti. Karjalainen väki odottaakin nyt täsmätoimia niin maan hallitukselta kuin EU:ltakin. Näiden hyväksi tulen tekemään hartiavoimin työtä lähikuukausina.
Alkanut viikko
Tämä viikko on parlamentin rytmissä erikoinen, sillä valiokuntakokousten lisäksi kokoonnumme kahden päivän minitäysistuntoon Brysselissä. Normaalisti täysistunnot ovat viikon keikka Ranskan Strasbourgissa, mutta vuoteen mahtuu myös näitä ns. minitäysistuntoja. Asialistalla on jo aiemmin mainittu, kriittinen yritysvastuulaki, ja sen kohtalo määrittääkin nyt koko politiikanteon suuntaviivoja. Lisäksi keskustelemme muun muassa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, merellisestä turvallisuudesta sekä ihmisoikeuksista.
Viikonloppuna suuntaan Espooseen, jossa koolla on SDP:n puoluevaltuusto. Ennen kokousta kierrämme Espoossa, ja olette lämpimästi tervetulleita juttelemaan Läkkitorille klo 10:30 ja Tapiolan asukaspuistoon klo 11:30.
Nähdään!
Eero