Menneellä viikolla huomio oli nyt alkaneen viikon täysistuntoäänestyksissä ja ryhmäkantojen muodostamisessa äänestyksiin. Valiokuntakokouksiakin pidettiin, joskin normaalia vähemmän.
Sosialidemokraattien ryhmä vetäytyi päiväksi kaupunkikeskustan ulkopuolelle miettimään loppuvaalikauden strategiaa ja ryhmälle tärkeitä asioita. Lähes 140 ihmisen ryhmän tavoitteiden asettelu vaatii paljon yhteensovitusta ja toistemme kuuntelua. Hyvähenkinen kokoontuminen antoi paljon evästä niin loppuvuoteen kuin loppuvaalikauteen.
Tässä kirjeessä:
- Sodan äänet pauhaavat Lähi-idässä
- Kauppavääntö Yhdysvaltain kanssa jatkuu
- Uusi avaus EU:n teollisuuspolitiikkaan
- Voidaanko neuvostolle myöntää vastuuvapaus?
- Arvopaperistamisessa jatkoaskeleita
- EU:n pääomamarkkinoiden syventäminen
- Ydinaseita Suomeen?
- Alkanut viikko
Sodan äänet pauhaavat Lähi-idässä
Yhdysvallat ja Israel vievät nyt geopoliittisia tavoitteitaan rajulla tavalla eteenpäin. Sotilaallisesti Iran on jo hävinnyt käynnissä olevan sodan. Yhdysvaltain ja Israelin teknologinen ylivoima ei jätä Iranin armeijalle mitään mahdollisuuksia pärjäämiseen. Pommitukset ja ohjushyökkäykset tuottavat myös siviiliuhreja ja mittaamattomasti inhimillistä kärsimystä.
Iranin julma pappishallinto on terrorisoinut Lähi-itää pitkään, eikä sillä Syyrian kaatumisen jälkeen ole alueella enää kovin montaa ystävää. Yhdysvaltain uuden sotaretken todellinen tavoite on edelleenkin epäselvä. Jos tavoite olisi Iranin sotavoimien perusteellinen murskaaminen, se on jo toteutunut. Jos tavoite on Iranin hallinnon vaihtaminen, sitä ei ole vielä nähty ja epäselvää on, onko hallinnon vaihtoa toteutettavissa ylivoimaisella sotilasteknologialla ja ilmaiskuilla. Yhdysvaltain hallinnossa voimistuukin pohdinta maajoukkoihin turvautumisesta.
EU on tähän asti joutunut katsomaan sotaa ja sen seurauksia sivusta. Unioni on hajaantunut ja sen huomio on edelleenkin Ukrainan taloudellisessa ja sotilaallisessa tukemisessa. Katseet kohdistuvat maaliskuiseen EU-huippukokoukseen ja sen linjauksiin. Lähi-idän sotilaallisen, poliittisen, taloudellisen ja inhimillisen myllerryksen seuraukset tulevat joka tapauksessa Euroopan kärsittäviksi, joten unionin pitäisi nopeasti kootaan rivinsä.
EU-parlamentin sosialidemokraattien ryhmässä Espanjan pääministeri Pedro Sanchesin selkeät kansainvälistä oikeutta korostavat kannanotot nauttivat huomattavaa kannatusta. Samalla on käynyt selväksi, että Saksan hallitus on pahasti jakaantunut Iran- ja Lähi-itä -politiikassaan. Kristillisdemokraattista CDU:ta edustavan liittokansleri Friedrich Merzin Yhdysvaltain vierailullaan osoittamaan tuki Yhdysvaltain kovalle linjalle ei saa Saksan demarien hyväksyntää. Saksan ääni turvallisuuspolitiikassa on nyt kovin rikkonainen ja sekään ei helpota EU:n linjan vahvistamista.
Kauppavääntö Yhdysvaltain kanssa jatkuu
Yhdysvaltain kauppapoliittiset kannanotot vaihtuvat edelleenkin, jos ei päivittäin niin viikoittain. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden kumottua presidentti Trumpin tulli- ja tariffipäätöksiä, presidentti Trump on ottanut käyttöön uuden määräaikainen 10 prosentin lisätullin kaikelle tuonnille – myös eurooppalaiselle tuonnille. EU-USA- kauppasopimuksella tavoiteltua vakautta ja ennustettavuutta kauppasuhteissa ei siis ole näköpiirissä.
Kauppasopimuksen käsittely EU-parlamentissa on edelleen keskeytettynä. Kun EU-vientiä uhkaa uusi 10 prosentin lisätulli aikaisemman sopimuksen mukaisen 15 prosentin päälle, tuntuu kovin vastenmieliseltä hyväksyä viimevuotista kauppasopimusta, jossa Yhdysvallat saisi tuoda tavaransa Eurooppaan nollatulleilla.
Tilannetta hankaloittaa edelleen Yhdysvaltain hallinnon uhkaus laittaa Espanjalle rankaisutulleja, kun Espanja ei ole antanut sotilastukikohtaan Yhdysvaltain Iranin sotaretken käyttöön. Kun kauppapolitiikkaa on unionin toimivallassa, voi edessä olla uudelleen keskustelu unionin kauppasingon käyttöönotosta unionin oman aseman ja jäsenmaiden suojaamiseksi.
Uusi avaus EU:n teollisuuspolitiikkaan
Euroopan komissio esitti viime viikolla uuden teollisuuden vauhdittamissäädöksen, jonka tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista valmistavaa teollisuutta ja lisätä puhtaiden teknologioiden tuotantoa EU:ssa. Ehdotuksella halutaan kasvattaa Euroopassa valmistettujen vähähiilisten tuotteiden kysyntää erityisesti julkisten hankintojen ja tukijärjestelmien kautta. Strategisilla aloilla, kuten teräksessä, sementissä, alumiinissa, autoissa ja nettonollateknologioissa, käyttöön tulisi Made in EU – ja vähähiilisyyskriteerejä.
Komissio ehdottaa myös lupamenettelyjen yksinkertaistamista teollisuushankkeissa sekä ehtoja suurille ulkomaisille investoinneille strategisilla aloilla. Taustalla on laajasti jaettu huoli Euroopan kilpailukyvystä ja painava tarve teollisen perustan vahvistamiseksi tilanteessa, jossa kansainvälinen kilpailu investoinneista ja teollisesta tuotannosta kiristyy.
Seuraavaksi ehdotus siirtyy parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn. Parlamentissa keskeinen kysymys tulee olemaan, miten vahvistaa eurooppalaista teollisuutta ja houkutella investointeja samalla kun varmistetaan, että sisämarkkinat toimivat ja sääntely pysyy yrityksille ennakoitavana. Näitä kysymyksiä tullaan käsittelemään tiiviisti tulevissa parlamentin neuvotteluissa. Kolmesta suuresta talousalueesta EU siirtyy viimeisenä kotimarkkinoita suojaaviin käytäntöihin.
Voidaanko neuvostolle myöntää vastuuvapaus?
Budjetin valvontavaliokunnan (CONT) keskeisin tehtävä on niin sanottu vastuuvapausmenettely. Sen kautta parlamentti arvioi, miten unionin eri instituutiot ovat toimeenpanneet budjettejaan, ja vastuuvapauden myöntämisellä tai myöntämättä jättämisellä päätetään, hyväksyykö parlamentti rahankäytön vai ei.
Viime viikolla käytiin valiokuntaäänestykset useamman instituution, kuten unionin ulkosuhdehallinnon, EU:n tuomioistuimen ja Euroopan syyttäjäviraston vastuuvapauksista, joista useimmille suositeltiin vastuuvapauden myöntämistä. Neuvoston osalta ehdotamme kuitenkin vastuuvapauden myöntämisen lykkäämistä vuodelta 2024, perustuen neuvoston haluttomuuteen tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa. Yhteistyön puute on johtanut siihen, ettei neuvostolle ole voitu myöntää vastuuvapautta kertaakaan vuoden 2011 jälkeen. Suosituksissamme neuvoston toiminnan parantamiseksi esitämme aloitteestani myös, että EU:n tulisi luoda pysyvä puolustusministerien neuvosto. Tämä täydentäisi parlamentin omaa turvallisuus- ja puolustusvaliokuntaa sekä uutta puolustus- ja avaruuskomissaarin tehtävää.
Vastuuvapausmenettely Euroopan komission ja virastojen osalta jatkuu ja tulee äänestykseen kuun lopulla. Itse toimin tänä vuonna sosialidemokraattien neuvottelijana komission vastuuvapauden osalta. Neuvottelut parlamentin poliittisten ryhmien kesken käynnistyivät viime viikolla Brysselissä ja jatkuvat tällä viikolla Strasbourgissa. Suurina kysymyksinä ovat erityisesti oikeusvaltioehdollisuus unionin rahankäytössä sekä koronapandemiaan luotu elpymisväline.
Arvopaperistamisessa jatkoaskeleita
Viime viikko kului pitkälti talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) valmistelutyön parissa. Arvopaperistamista koskevan lainsäädäntökokonaisuuden käsittely eteni teknisellä tasolla. Kävimme keskusteluja komission sekä eurooppalaisten valvontaviranomaisten kanssa useista avoimista kysymyksistä. Mukana olivat muun muassa Euroopan pankkiviranomainen (EBA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA).
Keskusteluissa kävi varsin selväksi, että parlamentin poliittisissa ryhmissä on laajaa tukea sille, että arvopaperistamisen valvonta olisi nykyistä vahvemmin EU-tasolla. Erityisesti pohdittavana on, kuka arvioi täyttääkö arvopaperistaminen niin sanotut yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun rakenteen kriteerit.
Samalla keskustellaan siitä, tulisiko tämä tehtävä Euroopan pankkiviranomaiselle (EBA) vai Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA). Esillä on ollut myös kysymys siitä, millainen seuraamusjärjestelmä olisi käytännössä tehokkain. Poliittinen keskustelu jatkuu näistä teemoista tällä viikolla varjoneuvottelijoiden kokouksessa.
EU:n pääomamarkkinoiden syventäminen
Samalla olen lisännyt tapaamisia sidosryhmien kanssa pääomamarkkinoiden integraatiota ja valvontaa koskevasta laajasta lainsäädäntöpaketista. Kyse on erittäin suuresta kokonaisuudesta, joka käsittelee muun muassa kaupankäyntiä, arvopaperien jälkikäsittelyä, valvontarakenteita, kryptomarkkinoita sekä varainhoitoalaa.
Ei ole yllättävää, että näkemyksiä on monia ja eri toimijoilla myös omat intressinsä. Useimmat sidosryhmät tukevat kuitenkin paketin perusajatusta: säästö- ja investointiunionia on vahvistettava poistamalla EU:n sisäisiä esteitä.
Samalla on tärkeää, ettei keskustelu typisty pelkästään kysymykseen siitä, millä tasolla valvontaa tulisi harjoittaa. Valvonnan rakenteella on merkitystä, mutta se ei yksin ratkaise sitä, miten helposti eurooppalaiset yritykset saavat rahoitusta tai millaisia sijoitusmahdollisuuksia markkinat tarjoavat.
Tarvitaan muutoksia useilla eri tasoilla. Osa niistä on teknisiä yksityiskohtia, osa taas laajempia rakenteellisia ratkaisuja. Tavoitteena on tehdä eurooppalaisista pääomamarkkinoista tehokkaammat ja toimivammat ilman, että rahoitusvakaus vaarantuu.
Työ jatkuu lähiviikkoina tiiviillä sidosryhmätapaamisilla. Tarkoitus on järjestää paketista myös julkinen kuuleminen toukokuun alussa.
Ydinaseita Suomeen?
Kotimaassa päättyneellä viikolla ryöpsähti keskustelu ydinaseiden mahdollisesta sijoittamisesta Suomeen. Orpon hallituksen puolustusministeri Antti Häkkänen on ilmeisesti pidempään valmistellut ydinenergialain muuttamista niin, että laissa olevat kiellot ydinaseiden tuomiselle, kuljettamiselle ja toimittamiselle Suomeen poistettaisiin laista. Ratkaisua ei oltu valmisteltu normaalilla parlamentaarisella tavalla, vaan kaikki ratkaisut oli tehty yksin hallituksen piirissä. Valitettava juttu, sillä juuri tälläisissa asioissa laajaa dialogia tarvittaisiin.
Sosialidemokraatit ilmoittivat vastustavansa kaavailtua ydinenergialain muutosta. SDP:llähän on ydinasepolitiikasta vuosien ajalta hyvin selkeät linjaukset ja puoluekokouspäätökset. Ydinaseiden sijoittaminen ja varastointi Suomeen eivät noiden linjausten mukaan ole mahdollisia. Samoin vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat vastustavansa Suomen ydinasepolitiikan muuttamista.
Tähän mennessä asiasta käyty keskustelu on harvinaisen selvä esimerkki siitä, miksi pienessä maassa tällaiset asiat pitäisi valmistella laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä. Onko tähän vielä paluuta, jää nähtäväksi.
Ydinaseet ovat hirvittäviä aseita. Suomella on tässä erityinen intressi toimia tarkkaan harkitulla tavalla. Itse kuulun siihen koulukuntaan, joka haluaa pitää Suomen mahdollisimman kaukana ydinasein käytävästä sodasta. Ydinaseiden tuhovoima on silmitön, eivätkä ydinlaskeumat tunnista kansallisvaltioiden rajoja.
Alkanut viikko
Tämän viikon olemme koolla täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa. Geopoliittinen tilanne näkyy vahvasti täysistunnon asialistalla. Keskustelemme Lähi-idän tilanteesta sekä EU-johtajien tulevan Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelusta.
Tärkeänä aiheena on myös budjetti, kun otamme kannan EU:n vuoden 2027 talousarvion suuntaviivoihin. Linjaamme, millaisia investointeja ja painopisteitä tulisi korostaa esimerkiksi kilpailukyvyn, talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi.
Talouden ohella keskustelemme puolustukseen liittyen sisämarkkinoiden toimivuudesta ja siitä, miten yritysten toimintaa hidastavia esteitä ja byrokratiaa voidaan purkaa. Tavoitteena on edistää eurooppalaisia puolustushankkeita, joilla voimme vahvistaa unionin omaa pelotetta ja varautumista.
Tärkeä viikko. Pysytään kuulolla.
Eero