Monipuolinen valiokuntaviikko jälleen takana. Viikkoon mahtui kaikkien neljän oman valiokuntani (budjettivaliokunta, raha- ja talousvaliokunta, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta sekä verovaliokunta) kokoukset. Lisäksi koolla olivat myös kolme valtuuskuntaani (Venäjä-valtuuskunta, Turkki-valtuuskunta ja Iso-Britannia-valtuuskunta). Viikkoon mahtui lisäksi myös neuvotteluja useammasta vastuullani olevasta lainsäädäntöhankkeesta.
Tässä kirjeessä:
- Raha puhuu
- Taksonomiapäätös puhuttaa
- Suomen merenkulku tarvitsee puolustajansa
- Budjettivaliokunnassa kiireinen viikko
- Rahanpesun sääntely etenee
- Energiasyöpöt kryptovaluutat
- Vahvistamme vakuutusturvaa
- Kyberuhat ovat arkipäivää
- Iso-Britannian kanssa paljon neuvoteltavaa
- Tervetuloa Hakaniemeen sunnuntaina
Raha puhuu
Viikon mielenkiintoisiin uutisiin kuului Puolan presidentin ilmoitus, että Puola luopuu ankaran arvostelun kohteena olleesta tuomioistuinlaitoksen kurinpitolautakunnasta, joka oli miehitetty oikeuslaitoksen poliittista ohjausta varten. Puolan elvytysrahat 36 miljardia on jäädytetty oikeusvaltiomekanismin rikkomisen takia ja nyt Puola on aloittanut perääntymisen saadakseen rahat vapautettua. Lisäksi Puolalle kertyy EU-tuomioistuimen viime lokakuisen päätöksen perusteella joka päivä miljoona euroa sakkoa oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n yhdessä sopimien arvojen rikkomisesta.
Puolan presidentin perääntymisen kertoo, että oikeusvaltiomekanismi toimii ja antaa mahdollisuuden EU:n demokraattisten arvojen puolustamiseen kaikissa jäsenmaissa. Suomen puheenjohtajakaudella 2019 aloitettu säädösten muuttaminen kantaa hedelmää! Hyvä niin.
Taksonomiapäätös puhututtaa
Komissio julkaisi keskiviikkona niin kutsutun delegoidun säännöksen rahoitusalan kestävän kehityksen luokittelusäännöistä ydinenergian ja maakaasun osalta. Päätös on puhuttanut jo pitkään ja jakaa mielipiteitä monella tapaa.
Uusiutuviin energialähteisiin ei ole siirryttävissä kertaheitolla ja siksi olen osoittanut ymmärrystä komission päätökselle. Jos parlamenttikäsittelyssä ei ilmene mitään yllättävää, tulen kannattamaan komission päätöksen hyväksymistä. Päätöksen hyväksymisestä parlamentissa ei silti ole mitään takeita, sillä niin ydinvoimalle kuin maakaasullekin löytyy paljon vastustajia.
Taksonomiapäätöstä käsittelen tarkemmin tänään julkaistussa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissani, joka löytyy tämän linkin kautta.
Suomen merenkulku tarvitsee puolustajansa
Suomi on käytännössä saari, jonka ulkomaankauppa on 90-prosenttisesti laivaliikenteen varassa. EU:n ilmastopaketti uhkaa nyt tuoda Suomelle kohtuuttoman suuren lisälaskun. Paketin arvioidut lisäkustannukset Suomen meriliikenteelle ovat aluksi vuosittain 300–600 miljoonaa euroa kasvaen edelleen niin, että vuonna 2040 vuosittaiset kustannukset olisivat jopa 1,7 miljardin euron luokkaa. Talvimerenkulun aiheuttamat lisäkustannukset Suomelle ovat näistä summista noin 10-15%. Talvi ja jää ovat pohjoinen erityispiirre, jota kaikissa EU-maissa ei tunnuta ymmärtävän.
Talvimerenkulun osalta lisäkustannukset kohdistuvat Suomen lisäksi erityisesti Ruotsiin ja Viroon ja olenkin jo pitkään peräänkuuluttanut näiden maiden yhteistyörintamaa asiaan vaikuttamiseksi. Olenkin erityisen iloinen lukiessani liikenne- ja viestintäministeri Harakan torstaista kannanottoa asiasta. Tuon tiedon mukaan Suomi yrittää saada Itämeren rannikkovaltioita yhteiseen rintamaan asiaan vaikuttamiseksi.
Budjettivaliokunnassa kiireinen viikko
Budjettivaliokunnan käsittelyssä oli tällä viikolla monta mielenkiintoista aihekokonaisuutta. Valiokunnassa esiteltiin muun muassa mietintöluonnos Next Generation EU -elpymisvälineen lainanottostrategiasta, lausuntoluonnos eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista sekä tutkimustuloksia EU-budjetin horistontaalisista kysymyksistä, kuten sukupuolitietoisesta budjetoinnista sekä ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisen metodologiasta.
Käsittelyssä olivat myös lausuntoluonnokset komission hiilitulliesityksestä sekä päästökaupan laajennusesityksestä, jotka liittyvät Euroopan vihreän kehyksen ohjelmaan ja niin kutsuttuun 55-valmiuspakettiin. Budjettivaliokunnan lausunnot keskittyvät budjettinäkökulmaan eli näiden tulonlähteiden saattamiseen EU-budjettiin omiksi varoiksi.
Lausuntoluonnosten laatijat José Manuel Fernandes (EPP, Portugali) sekä Valérie Hayer (Renew, Ranska) korostivat, että uusista tulonlähteistä EU:lle ohjautuva osuus tulisi lisätä täysmääräisesti EU-budjettiin. He vastustavat erillisten rahastojen tai välineiden luomista tai rahojen korvamerkintää tiettyihin käyttötarkoituksiin kuten ilmastotoimiin, koska tällaiset järjestelyt heikentäisivät parlamentin sananvaltaa budjettiasioissa.
Mielestäni EU-budjetin kasvattamisen sijaan järkevämpi malli olisi varata nämä tulonlähteet suoraan elpymisvälineen takaisinmaksuun sekä ilmastotoimiin. Tämä noudattaisi alkuperäistä sopimusta uusien omien varojen luomisesta. Lausuntojen käsittely jatkuu tulevien viikkojen aikana.
Rahanpesun sääntely etenee
Rahanpesulainsäädännön tiimoilta pidimme viikolla rakentavan kokouksen, jossa kuulimme yksityisen sektorin edustajien näkemyksiä niin pankki-, lakineuvonta-, kuin myös veroneuvonta-asioista. Vaikka komission ehdotus saikin laajaa kannatusta tärkeänä askeleena kohti yhdenmukaisempaa ja tehokkaampaa sääntelyä, kuulimme myös hyvin perusteltuja parannusehdotuksia.
Pankit toivovat uudistuksen myötä siirtymistä pois pelkästä rastien ruutuun merkitsemisestä kohti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön aitoa lisäämistä. Asianajajat puolestaan korostivat perustuslakien noudattamisen ja asianajosuhteen luottamuksellisuuden merkitystä. Veroneuvojat puolestaan ilmaisivat huolensa tosiasiallisten omistajien tietojen keräämisestä. Kokonaisuudessaan tärkeitä näkökulmia, joita tulemme tarkastelemaan työstäessämme lainsäädäntöä eteenpäin.
Energiasyöpöt kryptovaluutat
Kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelykokonaisuus MiCA eteni kuluneella viikolla uudella neuvottelukierroksella.
Poliittisesti tärkein auki jäänyt seikka koskee ilman muuta kryptovaluuttamarkkinoiden kehittämistä ympäristön kannalta kestävämmiksi. Monille kun tuntuu edelleen tulevan yllätyksenä, millaisia energiasyöppöjä kryptovaluutat ovat. Pelkästään tunnetuimman kryptovaluutan Bitcoinin energiankulutus on suurempi kuin koko Suomen energiankululutus. Ja kun kryptovaluuttojen ”louhinta” tapahtuu lisäksi monissa maissa fossiilisilla polttoaineilla, ei voi puhua kryptovaluutoista kestävänä kehityksenä.
Neuvotteluissa haetaan ryhmien välistä kompromissia lähiviikkojen aikana. Kasvava kansainvälinen kritiikki sektorin kestämätöntä luonnetta kohtaan, jota myös sääntelijät EU:ssa ovat moneen otteeseen toistaneet, on tehnyt muutoksista välttämättömän. Itse olen pitänyt asiaa keskeisenä neuvottelujen alusta alkaen.
Talous- ja raha-asioiden valiokunnan on määrä äänestää asiasta 28 helmikuuta.
Vahvistamme vakuutusturvaa
Lainsäädäntötyö myös EU-tason vakuutusyhtiösääntelyn eli Solvenssi II:n parissa on kuluneella viikolla tiivistynyt sidosryhmätapaamisten myötä.
Voimassa oleva Solvenssi II direktiivin tavoitteena on harmonisoitu kokonaisvaltainen ja riskiperusteinen vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuskehikko, joka edistää EU:n sisäistä kilpailua, pääomien tehokasta hyödyntämistä sekä yritysten omaa riskienhallintaa ja tätä kautta tehostaa vakuutettujen turvaa. Kyseessä on vakuutuksen ottajan kannalta tärkeä direktiivi, kun vakuutusyhtiöiden toimintakin on yhä kansainvälisempää.
Kävin päättyvällä viikolla kokonaisuuden uudistamisesta hyvän keskustelun myös Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EIOPA:n puheenjohtajan Petra Hielkeman kanssa. Keskustelimme lainsäädännön uudistamisen pääkohdista ja siitä, miten komission ehdotusta olisi mahdollista vahvistaa erityisesti vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden osalta. Uudistuksessa on yhteensovitettava taloudellisen vakauden takaaminen ja vakuutettujen suojan vahvistaminen, tunnustaen samalla vakuutusyhtiöiden tärkeä rooli institutionaalisina sijoittajina.
Toinen tarkastelemamme keskeinen kohta koskee vakuutuksenottajien suojaa tilanteissa, joissa vakuutustuotteita tarjotaan yli kansallisten rajojen. Taataksemme ihmisten suojan, on varmistettava, että vakuutuksen ottajan kotimaan ja vakuutuksen tarjoajan valvojien välillä on selkeät järjestelyt.
Kyberuhat ovat arkipäivää
Tällä viikolla olen saanut rautaisannoksen myös Naton uudesta roolista informaatiosodankäynnissä. Perinteisten sotilaallisten turvallisuusuhkien rinnalle Nato nostaa disinformaation. Helppoja keinoja informaatiovaikuttamisen torjumiseksi ei ole. Ratkaisu löytyy pikemminkin ennaltaehkäisevissä toimissa, joilla luodaan kynnystä ulkoa ohjatun ja vahingoittamistarkoituksessa jaetun tiedon vaikutukselle.
Tätä viestiä Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen StratCom:in asiantuntijat toivat esiin, kun parlamentin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta (SEDE) sekä ulkomaista sekaantumista Euroopan demokraattisiin prosesseihin käsittelevä erityisvaliokunta kokoontuivat yhteiseen kuulemiseen tiistaina.
Osaamiskeskus keskittyy strategisen viestinnän kehittämiseen, yhtenäistämiseen ja koulutukseen. Latvian Riiassa sijaitseva keskus saattoi tulla monelle suomalaiselle tutuksi, kun se viime vuoden maaliskuussa julkaisi raportin Suomen hallitukseen kohdistuvasta verkkohäirinnästä. Tutkimuksen mukaan vihakampanja heikentää demokratian tilaa vähentämällä ihmisten halukkuutta osallistua poliittiseen päätöksentekoon.
Teknologinen kehitys ja muuttunut toimintaympäristö, kuten sosiaalisen median alustat, tarjoavat uusia vaikuttamismahdollisuuksia. Muuttamalla tapaa, jolla kulutamme tietoa, sosiaalinen media on johtanut yhteiskunnallisen keskustelun, ja näin myös yhteiskunnan itsensä, osittaiseen pirstaloitumiseen. Jakolinjojen syntyminen taas hyödyttää ulkoisten toimijoiden mahdollisuutta vaikuttaa disinformaation keinoin esimerkiksi vaaleihin.
Koska informaatiovaikuttaminen kohdistuu maan hallinnon tai armeijan sijaan koko yhteiskuntaan, peräänkuuluttivat asiantuntijat tässä kuulemisessa myös koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa disinformaation torjumiseksi. Yhteiskuntien vahvistamiseksi keskeisiä keinoja ovat panostukset koulutukseen, medialukutaitoon ja laadukkaan median edistämiseen.
Tätä vyörytystä kuunnellessa tulee kyllä mieleen, että propagandaa se voi olla se propagandan tutkiminenkin. Joten olkaamme kriittisiä kaikkeen meille suunnattuun vaikuttamiseen.
Iso-Britannian kanssa paljon neuvoteltavaa
Euroopan parlamentissa viime syksynä perustettu Iso-Britannian suhteista vastaava valtuuskunta kokoontui kuluneella viikolla ensimmäiseen tapaamiseensa. Keskustelua käytiin ajankohtaisista aiheista yhdessä Britannian EU-edustuston talous- ja raha-asioiden johtajan Will MacFarlanen kanssa.
Vaikka Iso-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimus EU:n kanssa on voimassa, ovat erimielisyydet erityisesti sopimuksen liitteenä olevasta Pohjois-Irlannin pöytäkirjasta kuitenkin luoneet kitkaa EU:n ja Britannian suhteeseen. Britannia on muun muassa pyrkinyt heikentämään Pohjois-Irlannin asemaa EU:n sisämarkkinoilla.
Jotta kovalta maarajalta Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä vältyttäisiin, tullataan Pohjois-Irlantiin emämaasta tuotavat tuotteet nyt sen satamissa. Jos Britanniasta tulisi vapaasti tuotteita Pohjois-Irlantiin, olisi riskinä, että EU:n sisämarkkinoille virtaisi tuotteita, jotka eivät noudata vaadittuja standardeja. Viimeisimpänä käänteenä kiistassa on Pohjois-Irlannin maatalousministerin tämän viikkoinen päätös lopettaa rajatarkastukset.
Kauppasopimus on keskeinen, ei pelkästään irlantilaisten ja brittiläisten yritysten kannalta, vaan myös Britanniaan palveluja ja tuotteita vieville suomalaisyrityksille. Britannia on Suomen palveluviennin viidenneksi ja tavaraviennin seitsemänneksi suurin kohdemaa, joten toimintaympäristön saattaminen vakaaksi on viime vuosina heilahteleviin olosuhteisiin sopeutuneille toimijoille ensisijaisen tärkeätä. Tämä on myös oma prioriteettini, kun toimin ryhmäni neuvottelijana EU:n ja Britannian kauppasopimuksen toimeenpanoa koskevassa kannanotossa.
Tervetuloa Hakaniemeen sunnuntaina
Hakaniemen markkinat sunnuntaina keräävät taas sankan joukon helsinkiläisiä sd-luottamushenkilöitä tapaamaan kansalaisia. Ajankohtaisia aiheita löytyy niin kansainvälisestä tilanteesta Palmian myymiseen ja talvimerenkulun kustannusten hyvittämisestä JHL:n ja Tradekan vaaleihin. Tule siis keskustelemaan kanssani Hakaniemen markkinoille sunnuntaina klo 11 alkaen.
Muistutettakoon vielä, että Osuuskunta Tradekan edustajiston vaali jatkuu 15. helmikuuta saakka. Käsittelin osuustoiminnan ja erityisesti Tradekan merkitystä tällä viikolla Demokraatin laajemmassa kirjoituksessa, joka löytyy tämän linkin kautta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n vaalit käynnistyvät maanantaina 7. 2. kestäen maaliskuun ensimmäiseen päivään. Kahdensadantuhannen jäsenen ammattiliiton valinnoilla on yhteiskunnallista painoarvoa ja merkitystä.
Muista siis äänestää, jos olet jäsenyyden jo hankkinut.
Vaikuttaminen alkaa läheltä!
Eero