Viikon kuulumiset 18/2022

Strasbourgin täysistuntoviikko on takana. Paljon tiukkoja äänestyksiä ja hyviä tuloksia, joskin mahtuu mukaan jokunen epäonnistuminenkin.

Ensi viikolla on kiireinen valiokuntaviikko, jonka molemmissa päissä olen useaan otteeseen kansalaisten tavattavissa. Viikon tapahtumista ja tapaamisista tässä kirjeessä enemmän, mutta aivan kärkeen haluan nostaa Euroopan parlamentin S&D-ryhmän seminaarin Helsingissä tulevan viikon lauantaina.

Tässä kirjeessä:

  • EU, Nato ja Suomi -seminaari lauantaina 14.5. Paasitornissa
  • Ylikansallisia listoja tarjotaan jälleen
  • Ukraina puhuttaa edelleen
  • Yhteensopiva lataus pienentää ympäristökuormaa
  • Nostin PK-yritysten tilanteen Euroopan investointipankin toiminta-arvioon
  • Elpymisvarojen kohdentaminen vaatii tarkkuutta
  • Kuudes pakotekierros 
  • Eurooppa-päivänä olen Turussa

EU, Nato ja Suomi -seminaari lauantaina 14.5. Paasitornissa

Suomen turvallisuuspoliittinen asema on vajaan kolmen viime kuukauden aikana muuttunut merkittävästi.

Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämä hyökkäyssota pakottaa meidät ajattelemaan, voisiko sama tapahtua muuallakin Venäjän naapurissa? Valitettavasti olemme nyt tilanteessa, jossa jokainen Venäjän naapuri joutuu huomioimaan mahdollisuuden, että Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen voi suuntautua kehen vaan.

Ajankohtainen tilanne saa EU-parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän järjestämään Euroopan tulevaisuutta ja turvallisuusasioita pohtivan seminaarin Helsingin Paasitornissa lauantaina 14.5 klo 10-13. Tämä EU, Nato ja Suomi -seminaari kuvastaa EU:n sosialidemokraattien mielenkiintoa Suomen turvallisuuspoliittiseen pohdintaan ja on samalla huomionosoitus suomalaisille. Vastaavia tulevaisuuden suuria haasteita käsitteleviä seminaareja järjestetään europarlamentin S&D-ryhmän toimesta tämän kevään aikana vain muutamassa EU:n jäsenmaassa.

Seminaari järjestetään historiallisella hetkellä, sillä samana iltapäivänä SDP:n puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto kokoontuvat samaan Paasitorniin linjaamaan sosialidemokraattien kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen.

EU, Nato ja Suomi -seminaarissa puhuvat oma eurooppaministerimme Tytti Tuppurainen, EU-parlamentin sd-ryhmän varapuheenjohtaja Marek Belga, Ruotsin valtiopäivien ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kenneth Forslund, puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen sekä Suomen sosialidemokraattiset europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma.

Seminaari on maksuton sisältäen myös aamukahvit ja lounaan. Ilmoittauduthan ennakkoon tämän linkin kautta (tarjoilujen riittävyyden varmistamiseksi ennakkoilmoittautuminen on tärkeää).


Ylikansallisia listoja tarjotaan jälleen

Parlamentti käsitteli kuluneella viikolla espanjalaisen mepin Domènec Ruiz Devesan oma-aloitemietintöä, jossa ehdotetaan ylikansallisia ehdokaslistoja tuleviin eurovaaleihin, yhteistä vaalipäivää 9.5 kaikkiin EU-maihin ja uuden erityisen vaaliviraston perustamista. Ehdotukset ovat kovin federalistishenkisiä enkä voinut niitä tukea.

Mietintöehdotuksessa varattaisiin osa jäsenmaiden paikoista ylikansallisille listaehdokkaille. Nyt menettely ei leikkaisi jäsenmaiden edustajakiintiöitä, mutta jatkossa näin tulisi uusien jäsenmaiden hyväksynnän myötä tapahtumaan.

Omassa puheenvuorossani totesin, että olisi parempi tässäkin pohdinnassa käyttää läheisyysperiaatetta. Päätetään asiat mahdollisimman lähellä kansalaisia ja siirretään EU-päätöksentekoon asioita vain silloin kun siitä on lisäarvoa – näin myös vaalilakia uudistettaessa.

Jättäisinkin vaalien tarkan päivän kansallisesti jäsenmaissa päätettäväksi, sillä eri maissa on eri perinteitä äänestyspäivästä. Olin kriittinen myös ylikansallisten ehdokaslistojen osalta. Pidetään mieluummin vaalit lähellä ihmisiä ja annetaan äänestäjille mahdollisuus valita ehdokkaista, jotka he tuntevat ja tietävät. Tällä on tietysti erityisen suuri merkitys pienemmille jäsenmaille, joten olisi toivottavaa, että päätöksenteossa otetaan huomioon kaikkien jäsenmaiden tarpeet.


Ukraina puhuttaa edelleen

Keskustelimme parlamentissa keskiviikkona Venäjän Ukrainaan kohdistaman sodan sosiaalisista ja taloudellisista seurauksista EU:lle ja koko Euroopalle. Puheenvuoroissa kiitettiin sekä EU:n kuudetta pakotepakettia Venäjää vastaan että Ukrainan jälleenrakennuspakettia, joista EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen meille kertoi täysistunnolle pitämässään puheessaan. Keskusteluun osallistuivat meppien ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin lisäksi myös Ranskan integraatiosta vastaava apulaisministeri Brigitte Klinkert.

Puheenvuoroissa korostettiin, että EU:n kansalaisia ja yrityksiä on autettava selviämään sodan seurauksista ja jäsenmaiden on pidettävä nyt erittäin vahvasti yhtä. Muistutimme erityisesti niille jäsenmaille, joihin sodalla on kaikkein suurin vaikutus, ohjattavasta tuesta. Tällaisia maita ovat erityisesti ne, jotka ovat vakavimmin riippuvaisia Venäjän öljystä tai kaasusta tai jotka ovat ottaneet vastaan suuren määrän ukrainalaisia pakolaisia. Useimmat mepit korostivat, että Putinin sodalla on oltava seurauksia Venäjälle, ja samalla EU:hun kohdistuvat vaikutukset on minimoitava. Näin EU voi säilyttää jäsenmaiden yhtenäisyyden, suojata kotitalouksia ja yrityksiä sodan vaikutuksilta ja varmistaa, että EU pystyy auttamaan Ukrainaa maan jälleenrakentamisessa sodan jälkeen.


Yhteensopiva lataus pienentää ympäristökuormaa

Sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunnan (IMCO) huhtikuinen linjaus erilaisten kannettavien elektronisten laitteiden laturien yhdenmukaistamisesta ei herättänyt parlamentissa vastustusta. Tältä pohjalta päätettiin keskiviikkoaamuna neuvottelujen alkamisesta EU-maita edustavan neuvoston kanssa. Neuvotteluissa lakiehdotus muokataan sen lopulliseen muotoon.

Uusilla säännöillä on tarkoitus varmistaa, ettei kuluttaja enää tarvitse uutta laturia ja johtoa aina ostaessaan uuden laitteen, ja että samalla laturilla voi ladata kaikkia pieniä ja pienehköjä laitteita. Kaikkien valmistajien matkapuhelimissa, tableteissa, digikameroissa, kuulokkeissa, käsikonsoleissa ja pienkaiuttimissa olisi siis oltava USB-C-portti, jos niitä ladataan latausjohdolla. Poikkeuksia ovat vain laitteet, jotka ovat liian pieniä USB-C-porttia varten, mm. älykellot, aktiivisuusrannekkeet ja tietyt urheiluvälineet.

Mepit haluavat myös, että uusien tuotteiden kohdalla kerrotaan selvästi latausvaihtoehdoista ja laturin kuulumisesta tuotepakkaukseen. Tämä vähentäisi epätietoisuutta ja helpottaisi ostopäätöksiä. Kuluttajilla on usein jo valmiiksi erilaisia laitteita, eivätkä he aina tarvitse uutta laturia.

Uudistus on osa pyrkimystä parantaa EU-tasolla tuotteiden, erityisesti elektroniikan, ympäristöystävällisyyttä ja vähentää elektroniikkaromua.


Nostin PK-yritysten tilanteen Euroopan investointipankin toiminta-arvioon

Saimme viikolla valmiiksi yhdessä muiden poliittisten ryhmien neuvottelijoiden kanssa Euroopan investointipankin toimintaa arvioivan mietinnön kompromissit.

Lopullisessa mietinnössä korostamme tarvetta reagoida muuttuneeseen turvallisuus- ja talousympäristöön. Pankin investointisuunnitelmaa on tarve päivittää Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. EIP toimi nopeasti myöntämällä vain viikko Venäjän hyökkäyksen alettua 668 miljoonan euron avustuspaketin Ukrainalle. Budjettivaliokunta korostaa, että EIP:llä on merkittävä rooli myös Ukrainan jälleenrakennuksessa sodan jälkeen.

Ukrainaan kohdistuvan katastrofin lisäksi sodalla on monia heijastusvaikutuksia Euroopan talouteen ja investointiympäristöön esimerkiksi energian hinnan nousun myötä. EIP:n tulisi arvioida vaikutuksia pk-yritysten kilpailukykyyn ja ohjata lisärahoitusta tarpeen mukaan. Kilpailukyky on koetuksella etenkin Venäjän markkinoista riippuvaisilla pk-yrityksillä, joita on runsaasti muun muassa Itä-Suomessa.

Mietinnössä korostetaan myös vastuullisuusnäkökulmaa. Investointipankki on hiljattain uudistanut ympäristö- ja sosiaalistandardejaan tavoitteena muun muassa parantaa EIP-rahoitteisten hankkeiden työoloja. Korostamme tarvetta varmistaa reilut työolot koko hankintaketjussa.

Aloitteestani mietintöön lisättiin myös kehotus arvioida pankin 25 miljardin euron koronatakuurahastoa, jonka pankki perusti pandemian seurauksena pk-yritysten lyhyen aikavälin rahoitustarpeiden kattamiseen. Lopulliset edunsaajat eivät ole julkisia, joten ulkopuolista arviointia takuurahaston onnistumisesta ja EIP:n tuomasta lisäarvosta on vaikea tehdä.

Lopullisesta mietinnöstä äänestetään 16. tai 17.5. Täysistunnon äänestettäväksi mietintö tulee luultavasti heinäkuussa.


Elpymisvarojen kohdentaminen vaatii tarkkuutta

Kävimme talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä budjettivaliokunnan yhteiskokouksessa vuoropuhelua komissaari Valdis Dombrovskisin ja Paolo Gentilonin kanssa elpymisvälineen täytäntöönpanosta. Sodan vaikutusten, korkean inflaation ja kohonneiden energiahintojen johdosta useat meppikollegani vaativat nyt lisärahoitusta. Keskustelua herätti myös Unkarin ja Puolan kansallisten elpymissuunnitelmien tilanne.

Komissaarit korostivat, että jäsenmaiden tulisi nostaa jäljellä olevat 220 miljardin euron elpymisvälineen lainat nopeuttaakseen EU:n siirtymistä puhtaaseen energiaan ja vähentääkseen riippuvuuttaan Venäjän fossiilisista polttoaineista. Niin kutsutun epäsymmetrisen shokin ratkaisemiseksi komissio tulee kesäkuun loppuun mennessä uudelleenarvioimaan jäsenvaltioiden avustusjaon; kriisistä vähemmän kärsineet saavat aiemmin arvioitua vähemmän ja enemmän kärsineet enemmän. Näin maiden on mahdollista päivittää myös kansallisia suunnitelmiaan vastaamaan uuteen tilanteeseen.

On ymmärrettävää, että sodan seuraukset ovat joissakin jäsenmaissa toisia suuremmat ja mielestäni resurssien siirtoa tulee tarkastella tarkkaan. Tiedossa on, että Venäjä-pakotteet koettelevat erityisesti Suomea. Komission on varmistettava, että elpymisvälineen varat käytetään järkevästi ja vain siihen, mihin ne ovat tarkoitettu.

Kuluneella viikolla käynnistyi parlamentaarinen työ rahoitusmarkkinoiden sääntelykokonaisuuden (MiFID II ja MiFIR) osalta asiantuntijakuulemisen muodossa. Keskustelu oli antoisa ja on selvää, että keskustelu tulee jatkossa keskittymään yhdistetyn tiedon kokoamiseen kauppatietojen ympärille sekä toimeksiantojen maksukäytöntöihin (payment for order flow).

Asiantuntijoiden mukaan yhdistetty tiedon kokoaminen on tervetullut käytäntö, sillä se voi toimia tärkeänä välineenä markkinoiden avoimuuden lisäämisessä. Samalla on selvää, että kokonaisuuden osalta näkemykset eroavat suuresti pörssien ja investointipankkien välillä. Vaikka uudistuksen painopiste on pääasiassa tukkumarkkinoilla, koskee suurin poliittinen kysymys edelleen pienten vähittäissijoittajien hyötyä siitä. Meidän on määrä saada raportoija Danuta Maria Hübnerin kanssa mietintöluonnos valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

Kryptovarojen osalta keskustelimme kryptovaluuttojen verotuksesta. Euroopan keskuspankista on tullut aiheeseen liittyviä puheenvuoroja, jotka ovat nyt parlamentissa keskustelun kohteena.


Kuudes pakotekierros 

Kävimme keskiviikon täysistunnossa yhdessä Euroopan komission ja neuvoston edustajien kanssa keskustelua Venäjän hyökkäyssodan taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista Euroopalle. Samalla kun tuemme Ukrainaa, on meidän myös vastattava sekä itse sodan että pakotteiden seurannaisvaikutuksiin omissa jäsenmaissamme. Parlamentin viesti oli tässä suhteessa selkeä; sodan seurauksena kärsiviä kansalaisia ja yrityksiä on tuettava ja jäsenmaiden pidettävä yhtä.

Keskustelun päähuomio kiinnittyi kuitenkin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ilmoitukseen komission esityksestä kuudenneksi Venäjän vastaiseksi pakotepaketiksi. Uusien pankkeihin, yksittäisiin henkilöihin ja mediaan kohdistuvien pakotteiden lisäksi paketin keskiössä on tällä kertaa tuontikielto kaikelle Venäjän öljylle Eurooppaan. Esityksen mukaan raakaöljyn tuonti kielletään puolen vuoden kuluessa ja jalostettujen tuotteiden toimitukset vuoden loppuun mennessä. Tarkoituksena on katkaista Venäjän talouden tulonlähde ja näin heikentää valtion kykyä rahoittaa sotaansa Ukrainassa.

Vaikka pakotteiden puremisessa eittämättä vielä kestää eikä Venäjän valtion kyky kanavoida öljytuloja sotatoimiin lyhyellä aikavälillä heikkene, pidän komission esitystä kannatettavana. Ukraina tarvitsee EU:n solidaarisuutta juuri nyt ja vielä pitkään myös tulevaisuudessakin.


Eurooppa-päivänä olen Turussa

Ensi maanantaina 9.5. vietetään vuosittaista Eurooppa-päivää, jolloin on hyvä pohtia pysähtymään EU:n ja eurooppalaisuuden merkitystä. Erityisesti tässä maailmantilanteessa se tuntuu olevan välttämätöntä.

Olen tavattavissa maanantaina Suomen Turussa. Eurooppa-päivän aamukahvit tarjotaan klo 9 Turun Kauppatorilla yhdessä Turun SDP:n kanssa. Muutamaa tuntia myöhemmin, klo 11, olen mukana Turun Eurooppanuorten tilaisuudessa Turun Vähätorilla, jossa keskustellaan Euroopan ajankohtaisista aiheista sekä nuorten EU:n tulevaisuuden näkymistä. Myös täällä luvassa (rajallinen) kahvi- ja pullatarjoilu.

Mutta ennen Turkuun matkustamista olen sunnuntaina 8.5. tavattavissa Hakaniemen Maalaismarkkinoilla klo 11 alkaen. Jos vaan Äitienpäiväjuhliltanne ehditte, niin tulkaapa poikkeamaan keväisellä Hakaniemen torilla.

Tervetuloa mukaan!

Hyvän Äitienpäivän toivotuksin.

Vieritä ylös